Sapsokosken kunnostus on osa UPM:n vaelluskalaohjelmaa ja se toteutettiin yhteistyössä UPM Energyn, Fortumin, Kainuun kalatalouskeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Kunnostuksen toteutti paikallinen yritys Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy. Käytännössä kunnostus alkoi jo 2020, kun UPM Energy purki paikalta vanhan padon ja myllyn avaten näin yli 20 kilometrin reitin vaelluskaloille.
Historia ulottuu isojaon aikaan
Sapsokosken historia ulottuu aina 1800-luvulle asti, isojaon aikaan. Kainuun vesipiirin arkiston asiakirjojen mukaan Sapsokosken vesilaitos eli mylly on aikoinaan perustettu vuonna 1877 vahvistetussa isojaossa kruunun maasta myllypalstaksi erotetulle maalle. 27.11.1899 päivätyn katselmuskirjan mukaan Sapsojoessa on sijainnut jo kaksi myllyä. Oulun lääninkanslian 4.4.1900 tekemän päätös n:o 993 mukaan torppari Jaakko Korhosen hakemus rakentaa vielä yksi mylly Keski-Sapsokoskeen oli hyväksytty.
Viimeisin pato, järjestyksessä jo neljäs mylly sekä pieni vesivoimalaitos, joka oli teholtaan noin 400 kW, rakennettiin joko välirauhan aikana tai toisen lähteen mukaan 1950-luvulla. Sapsokoski on aikanaan perattu tukinuittoa varten, mutta viimeinen uitto koskessa oli uitettu jo keväällä 1952. Mylly jatkoi toimintaansa, mutta viimeisen kerran jyviä jauhettiin talvella 1972. Rakennus ja pato olivat paikallaan vuoteen 2020 asti, jolloin UPM Energy purki ne.
Sapsokoskeen on suunniteltu useampaan otteeseen voimalaitosta. Kajaani Oy hankki Sapsokosken koskiosuudet sekä maa-alueita vuonna 1959 ja voimalaitossuunnitelma valmistui vuonna 1963. Laitos jäi kuitenkin rakentamatta ”olosuhteiden muututtua” kauppojen jälkeen. Kajaani Oy sulautui Yhtyneet Paperi Paperitehtaat Osakeyhtiöön vuoden 1989 aikana ja edelleen UPM Kymmene Oyj:ksi vuonna 1996. Uusin voimalaitossuunnitelma tehtiin vuonna 2013, mutta silloinkin laitos jäi rakentamatta.
Vaelluskaloille avautui yli 20 kilometrin vesistöreitti
Sapsokosken padon purkamista ja kosken ennallistamista on ehdotettu useaan otteeseen 1980-luvulta alkaen. Hankkeet eivät edenneet, kunnes vuonna 2018 UPM Energy pani vireille lupahakemuksen patorakenteiden ja myllyrakennuksen purkamiseksi. Aluehallintovirasto myönsi purkuluvan vuonna 2019 ja pato purettiin syyskuussa 2020. Padon poisto avasi vaelluskaloille reitin yli 20 km mittaiselle vesistöketjulle, josta löytyy ainakin 12 koskipaikkaa. Kainuun kalatalouskeskus teki vuoden 2021 aikana Sapsokosken kunnostussuunnitelman ja kunnostus suoritettiin elokuussa 2022.
Sapsokosken kunnostus on osa UPM:n vaelluskalaohjelmaa. ”UPM:n vaelluskalaohjelman tavoitteena on elvyttää kalakantoja siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset. Etsimme myös jatkuvasti uusia kohteita vaelluskalaohjelmaamme”, UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen toteaa.
Tarpeettomiksi käyneiden patojen poistaminen ja vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostukset ovat tehokkaita tapoja suojella ja palauttaa luonnon monimuotoisuutta.
UPM Energy on käynyt jo alustavia keskusteluja Sotkamon kunnan ja Sapsoperän kyläyhdistyksen kanssa alueen jatkokehityksestä. Kainuussa sijaitsevasta Sapsokoskesta toivotaan kehityksen myötä helposti saavutettavaa lähiluontokohdetta.